perjantai 16. huhtikuuta 2010

Stuck in America

asioita voi käsitellä monella tavalla. omaan tyyliini ei oo koskaan kuulunut oikeastaan minkäänlainen stressaaminen - ellei kyseessä sitten satu olemaan joku jatkoajalle venähtänyt lätkämatsi. muutoin kelailen vaan niin, että asiat kyllä rullailee omalla painollaan eikä joka asian suhteen tarvi aina puristaa rystyset valkosina.

sama huoleton kaava on pyörinyt rewindilla täällä ameriikan maillakin. oikeastaan matkan tarkimmat suuntaviivat piirrettiin jo talvena, kun päätettiin, ettei millään muulla oo väliä kuin sillä että kone laskeutuu kiitoradalle. sen jälkeen kaikki hoidettaisiin a'la extemporé.

ja niinhän se on mennytkin. nhl-matsit, playboy-tiput ja änäritähtien kanssa kaulailu on kaikki menneet puhtaan improvisaation piikkiin.

sitten tuli vielä tää viimesin keissi. reissulla ei nimittäin juuri nyt näy minkäänlaista päätöstä.

. . .

ensimmäiset uutisoinnit islannista räjähtäneestä tulivuoresta muistan nähneeni täällä joskus keskiviikkoiltana. silloin se oli vielä savuavaa televisiokuvaa, mutta torstaina jonkinlaiset hälytyskellot alkoi jo kilkattaa.

eilen illalla päätettiin pirautella lentoyhtiölle ja ne alko varottelemaan, ettei mitään paluulentoa ehkä koskaan tulis. siinä vaiheessa oltiin että jaahas!

tänä aamuna (pe) laitettiin vähän kamoja kasaan ja vamistauduttiin lentokentälle lähtöön, mutta sitten läppärin näytölle valikoitui jäätävä ilmoitus: kaikki yhdysvalloista eurooppaan menevät lennot on toistaiseksi peruttu!

mietittiin keissiä vähän aikaa. sitten tajuttiin, että meillä olikin vielä punapuumetsät näkemättä ja zodiac-murhaajan henkilöllisyys selvittämättä! joten paniikkinappulaa ei missään nimessä juntattu pohjaan. sen sijaan paineltiin alakerran respaan ja varattiin huone vielä yhdeksi yöksi. sen jälkeen lähdettiin kaupungille arpoo ja satamaan kävelylle. meininki oli auringonpaisteessa ja sortseissa niin rentoa, että mieleen tuli vanilla icen 90-luvulla hokema kertosäe...

"viileetä viileetä, baby!"


. . .

tsekatkaa mikä kisu! jollain on ollu pennseli handussa...



serkku huusi: "help! this is a f*cking emergency! we need a hilton!" ja apu oli lähellä:



bay bridge ja hävyttömät amikset auringonpaisteessa



american juuson terveiset kaikille tytöille: "oon ihana, mahtava, paras, ja toistaseks vielä single! soitellaan!"



. . .

vaikkei kotioloja voita mikään ja muu maa on aina mustikka, ei täälläkään asiat kauhean huonosti ole. joo, olis ollut hauska päästä jo saunomaan ja tsekkaamaan fc lahden huominen kickoff, mutta minkäs teet. nyt meillä on ainakin aikaa säveltää kaupungissa tarkemmin ja tutustua san francisco bayn lähimaastoihinkin.

hahhah, tänään chinatownista kävellessä alettiin kelailemaan hotellin vaihtoa. tän meidän nykyisen mestan ylikierroksilla käyvä patteri, rätisevä töllö ja tapetteihin pinttynyt marihuanan lemu pisti keitinlevyn kutoselle. senpä takia päätettiin, että tää seuraava yö olis viimenen tässä rotankolossa.

jos kerran suomeen ei oo menemistä, ollaan sitten herroiksi täällä länsirannikolla! jumanauta! seuraavan kerran suljetaankin silmät hiltonissa - tiistaihin asti. ja ehkä sen jälkeenkin. kuka tästä nyt enää mitään selvää saa.

arpomisiin!

- e

(jälkikirjoitus: kohtalo puuttui peliin ja lennätti meille tänään ilmaset vip-liput johonkin jäätävään baariin. ch-ch-check it out, son!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti